Perjantai-ilta Caloniuksenkadulla

Palo päästä rakentamaan jotain omaa oli huumaava. ”Mitä ongelmia maailmassa on ja miten me voisimme niiden ratkaisemisessa auttaa?” Ideat poukkoilivat muutaman keväisen perjantai-illan ajan Caloniuksenkadulla sijaitsevassa kaksiossa, kunnes huomasimme keskustelun päätyvän toistuvasti maailmaa vaivaavan liikkumattomuuskriisin äärelle. Aktiivisina arkiliikunnan harrastajina ongelma tuntui henkilökohtaiselta. Samalla vaikutti siltä, ettei ongelmaa oltu juurikaan lähdetty ratkomaan liikuntakokemuksen kehittämisen kautta.

Syntyi idea uudenlaisesta liikunnan yhteisöstä, missä koko liikuntamahdollisuuksien kirjo kutistetaan yhdelle alustalle. Jos liikuntakokemusta saadaan helpotettua ja sen lisäarvoa kasvatettua, ihmiset valitsevat liikunnan useammin esimerkiksi suoratoistopalveluiden kuluttamisen sijaan. Eikun tekemään.

300 miljardin ongelma

Mediassa puhutaan enenevissä määrin siitä, miten ihmiset eivät enää liiku riittävästi. Ensinnäkin liikkuminen on hauskaa, mutta se myös tukee yksilön fyysistä sekä henkistä hyvinvointia. Maailman terveysjärjestö WHO:n¹ selvityksen mukaan kolmannes maailman aikuisista ei liiku tarpeeksi (suositus 150 minuuttia peruskuntoliikuntaa viikossa). Toisessa WHO:n² selvityksessä järjestö arvioi, että lisääntyvän liikkumattomuuden globaalit terveydenhuollon kustannukset voivat nousta jopa 300 miljardiin dollariin tällä vuosikymmenellä. Kustannukset syntyvät, kun ihmisten terveys heikkenee ja terveydenhuollon työkuorma kasvaa.

Tämä ei ole yllätys, kun lukaisee liikunnan terveyshyötyjä³: ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia, vahvistaa luustoa sekä lihaksistoa ja auttaa painonhallinnassa. Lisäksi liikunta vapauttaa mielihyvähormoneita, kuten serotoniinia ja dopamiinia, edistäen yksilön mielenterveyttä. Kun liikkumisemme vähenee, laskee myös mahdollisuutemme nauttia yllä listatuista hyödyistä. Jos kurssia ei saada käännettyä, on kriisillä merkittävät negatiiviset vaikutukset esimerkiksi yleiseen työkykyyn. Asialle olisi aika tehdä jotain.

”Viitsiäkö hauskanpitoon?”

Kohtalaisen aktiivisina liikunnan harrastajina voimme hyvillä mielin allekirjoittaa listan hyödyistä. Liikunnasta tulee hyvä olo. Eikä vain siksi, että keho reagoi rasitukseen positiivisesti, vaan myös siksi, että liikunta on lähtökohtaisesti ”jotain hauskaa tekemistä”. Olemme kuitenkin aistineet, että yhteiskunnan silmissä liikunta on nykyään enemmänkin pakollinen paha kuin hauska tapa viettää vapaa-aikaa.

Parin viimeisen vuosikymmenen aikana perinteisten ajanviettotapojen rinnalle on noussut erittäin helposti saavutettavia vaihtoehtoja, jotka saavat energiaa vaativan liikuntatapahtuman vaikuttamaan suoritukselta hauskanpidon sijaan. Samalla sosiaalinen media syöttää meille valtavasti informaatiota siitä, mikä on oikein ja tavoiteltavaa. Tämä saattaa vaikuttaa haitallisesti siihen, miten ihmiset näkevät liikunnan. Paine liikkua ja olla hyvässä kunnossa kasvaa, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti itse liikuntakokemukseen ja pahimmillaan etäännyttää ihmisiä pois liikunnan parista. Tutkimusta ilmiöstä ei juurikaan vielä löydy, joten pidetään tämä ”pohdintaa”-statuksella. Joka tapauksessa uskomme vahvasti, että jos liikuntakokemuksesta saadaan helposti lähestyttävämpi ja mielekkäämpi, ihmiset liikkuisivat enemmän.

”Uskomme vahvasti, että jos liikuntakokemuksesta saadaan helposti lähestyttävämpi ja mielekkäämpi, ihmiset liikkuisivat enemmän.”

Juuso Hirsimäki ja Thrilin tiimi

Ratkaisijat kadoksissa

Vaikkakin liikkumattomuudessa kytevä kriisi on kooltaan valtava, ei tehokkaita ratkaisuja liikunnan lisäämiseen ole vielä löydetty. Julkiset toimijat ovat parhaansa mukaan pyrkineet lanseeraamaan erilaisia ohjelmia ihmisten liikuttamiseksi, mutta merkittäviä onnistumisia ei ainakaan meidän korviimme ole kantautunut. Yksityinen puoli on toistaiseksi lähestynyt ongelmaa uusien elintarvikeinnovaatioiden kautta, mikä on erinomainen asia, mutta ei yksin ratkaise koko ongelmaa. ”Runner’s high:ta” ei ainakaan vielä voi saavuttaa Ozempicin voimin. Uusia innovaatioita siis tarvitaan myös liikunnan tueksi, jotka todennäköisesti jäävät yksityisen puolen vastuulle.

Kun lähdimme pohtimaan ratkaisua, peilasimme omia kokemuksiamme liikunta-alan nykytilasta muihin markkinoihin. Samaan aikaan kun voit tilata kotiisi mitä tahansa Bánh mìn ja hormitiilien väliltä muutaman kymmenen minuutin varoajalla, pesäpalloa ei pääse satunnaisesti pelaamaan, jos ei satu tuntemaan oikeita ihmisiä. Lisäksi aloitevastuu liikkumaan lähtemisestä on edelleen hyvin pitkälti yksilöllä itsellään, vaikka erilaisia yllyttäviä ärsykkeitä saa päivittäin vastaanottaa tuhansittain muihin päätöksiin liittyen. Lenkkeily ja pyöräily ovat edelläkävijöitä esimerkiksi Stravan myötä, mutta kokonaisuutena liikunta-alan markkinointi ontuu pahasti. Kun olemme alan yrityksiltä asiasta kysyneet, ovat vastaukset noudatelleet samaa kaavaa: ei lisäapu pahitteeksi olisi.

Thril ratkaisuksi?

Näiden havaintojen pohjalta syntyi ”Thril” — uudenlainen liikunnan alustapalvelu, jonka tarkoituksena on yhdistää eri liikuntavaihtoehdot saman katon alle. Thrilissä voit käyttäjänä varata vuoroja, osallistua tapahtumiin tai perustaa itse tapahtuman. Halusit sitten pelata tennistä, käydä keilaamassa tai löytää sen kateissa olleen pesisporukan, Thrilistä on tulossa ratkaisu näihin kaikkiin haasteisiin. Haluamme luoda sovelluksen ympärille paikallisia yhteisöjä, missä käyttäjä on huomattavasti aiempaa tietoisempi ympärillään olevista vaihtoehdoista, ja missä näiden vaihtoehtojen hyödyntäminen on myös aiempaa helpompaa.

Yrityksillekään Thril ei ole pelkkä markkinointikanava. Alan yrittäjien avustuksella olemme kehittäneet kattavan hallinnointijärjestelmän, joka myös mahdollistaa erinomaisen käyttäjäkokemuksen tarjoamisen kuluttajille. Kun molemmat vertikaalin osat toimivat Thrilissä, voimme sisällyttää alustalle huomattavasti laajemman skaalan erilaisia palveluita turnauksista verkkokauppoihin. Lopullisen tuotevisiomme avaaminen sanallisesti on vähintäänkin haastavaa, joten suosittelen, että jäätte seuraamaan, mitä tuleman pitää. Tosissaan, kansainvälisesti ja isosti olemme kuitenkin liikunta-alaa muuttamassa — se visiostamme tällä erää.

Voiko Thril sitten yksin ratkaista liikkumattomuuskriisiä? Ei tietenkään voi. Ihan vähintään ratkaisu vaatii myös lukuisia muita yrittäjiä, jotka mahdollistavat palveluillaan monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Mutta osa ratkaisua Thrilistä voi tulla. Jos onnistumme luomaan liikuntakokemuksesta mutkattomamman, helpommin lähestyttävämmän ja hauskemman, on kriisin ratkaisemiseen paremmat edellytykset.

Thril nyt

Jo nyt Caloniuksenkadun kaksiosta on kuljettu pitkä matka. Ensimmäinen versio Thrilistä on julkaistu ja kolmen hengen tiimistä on kasvanut seitsemän hengen tiimi. Oikeasti hauskoihin vaiheisiin ollaan kuitenkin vasta pääsemässä. Kun tuote kehittyy päivä päivältä lähemmäksi sitä, miksi sen olemme jo yli vuoden kuvitelleet, ei tekemisen meininki ota ehtyäkseen — ja hyvä niin. Kevään ja kesän aikana ominaisuuksien määrä Thrilissä tulee kasvamaan merkittävästi. Tavoitteenamme on, että vuoden loppuun mennessä jossain käyttäjät jo nauttisivat Thrilistä visiomme mukaisesti.

Jos olet tänne asti lukenut, etkä ole vielä ladannut Thriliä, niin hopi hopi lataamaan. Thril-sovellus on saatavilla niin App Storessa kuin Google Playssa. Käyttäjänä voit myös jakaa ideoita tai palautetta verkkosivujemme alaosasta löytyvistä linkeistä. Arvostamme kaikkia ajatuksia ja olemmekin jo toteuttaneet usean käyttäjiltä saadun idean! Thrilillä on myös WhatsApp-yhteisö, joka tarjoaa reaaliaikaisen keskusteluyhteyden palvelun kehittäjiin. Sinnekin löytää verkkosivuilta löytyvästä linkistä. Jos taas olet kiinnostunut kuulemaan siitä, miten Thril voisi auttaa yritystäsi, voit varata demon tai rekisteröityä suoraan alustalle B2B-verkkosivultamme.

Yhteystiedot

📞 Puhelin: +358 50 3068660

📧 Sähköposti: info@thril.fi

📍 Osoite: Fredrikinkatu 14 A 13, 00120 Helsinki, Suomi

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

1. WHO: Nearly 1.8 billion adults at risk of disease from not doing enough physical activity
2. Harvard Health Publishing: Exercise & Fitness
3. WHO: WHO highlights high cost of physical inactivity in first-ever global report